Raamattu ja Biblia

Sana Raamattu on lainautunut suomeen luultavasti virosta. Viron kieleen se on tullut muinaisvenäjän sanasta gramata tai gramota , joka on tarkoittanut kirjaimia, kirjoitusta, asiakirjaa ja kirjettä. Alun perin sana on lähtöisin kreikan sanasta grammata eli kirjaimet. Virossa sana raamat tarkoittaa vieläkin kirjaa. 

Ruotsin kielen raamattua tarkoittava sana Bibel tulee latinan kautta kreikan sanasta bibli'a eli pienet kirjat. Sanan alku on kreikan papyrusrullaa ja kirjaakin tarkoittava sana biblion, joka on paperia ja kirjaa tarkoittavan sanan byblos yksi muoto. Tämän sanan alku taas on Byblos- nimisen kaupungin nimessä.  Byblos oli Foinikian kaupunki, josta kreikkalaiset tuottivat papyrusniinet. 

Byblos-sanan jälkeläinen on monissa Euroopan kielissä, englannissa the Bible, saksassa Bibel, venäjässä Biblija, espanjassa Biblia jne. Viroksi se on Biibel. Sen johdannainen on suomea lukuun ottamatta kaikissa muissakin itämerensuomalaisissa kielissä. Onhan sana Biblia suomessakin tuttu etenkin vanhassa kirjakielessä.

Islamilaisten pyhän kirjan nimi Koraani tulee arabiankielisestä sanasta al-qor'an, joka tarkoittaa luentaa ja lukemista. Sanan  guir'an  lähtökohta on verbissä qara'a eli lukea ääneen.