Juhannus 

Juhannusta vietetään Johannes Kastajan muistoksi. Vielä muutamia vuosia sitten suomalaisten juhannus oli 24.6. koska sitä pidettiin hänen  syntymäpäivänään. Virossa Juhannus on vieläkin entisellä paikallaan. Tänä vuonna vietinkin suomalaisen juhannusaaton palellen Kumpulassa ja virolaisen lämpimässä Tallinnassa. 

Nimi Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä Jochanan, joka on suomeksi Jahve on armollinen. Jahve eli Jehova on heprealaisten jumalan nimi. Se on luultavasti samaa alkuperää kuin hepreankielinen sana ehjee, joka tarkoittaa minä olen.

Sanan Jochanan foinikialais-karthagolainen rinnakkaisnimi on Hannibal. Se tarkoittaa Baal on armollinen. Baal oli foinikialaisten eli filistealaisten jumala. Myös Bal on alun perin heprealainen ilmaisu. Se tarkoittaa herraa ja ylhäistä. 

Hannibal oli karthagolainen sotapäällikkö, joka pitkään uhmasi Rooman imperiumia ja pääsi aivan Rooman porteille asti. Lopulta roomalaiset kuitenkin voittivat karthagolaiset ja Hannibal joutui surmaamaan itsensä.  Latinankielinen ilmaisu Hannibal ante portas eli Hannibal (Rooman) porteilla alkoi ajan mittaan tarkoittaa mitä tahansa Rooman valtakuntaa uhkaavaa vaaraa

Johanneksen nimestä ovat Suomessa lähtöisin mm. nimet Juhani, Jussi, Jukka jne. Ruotsalaisilla on Johan, englantilaisilla John ja Johnny, espanjalaisilla Juan, ranskalaisilla Jean, unkarilaisilla Janos, venäläisillä Vanja sekä Ivan. Virolaisilla on Jaan ja juhannus onkin viroksi jaanipäev.

Johanneksen ns. sisarnimiä ovat Suomessa Hanna, Hannele, Jaana, Jenni jne. Ranskalaisilla on vastaavasti Janette, italialaisilla Giovanna, espanjalaisilla Juana ja Juanita, englantilaisilla Jane ja Jenny. 

 Raamattu ja Biblia

Sana Raamattu on lainautunut suomeen luultavasti virosta. Viron kieleen se on tullut muinaisvenäjän sanasta gramata tai gramota , joka on tarkoittanut kirjaimia, kirjoitusta, asiakirjaa ja kirjettä. Alun perin sana on lähtöisin kreikan sanasta grammata eli kirjaimet. Virossa sana raamat tarkoittaa vieläkin kirjaa. 

Ruotsin kielen raamattua tarkoittava sana Bibel tulee latinan kautta kreikan sanasta bibli'a eli pienet kirjat. Sanan alku on kreikan papyrusrullaa ja kirjaakin tarkoittava sana biblion, joka on paperia ja kirjaa tarkoittavan sanan byblos yksi muoto. Tämän sanan alku taas on Byblos- nimisen kaupungin nimessä.  Byblos oli Foinikian kaupunki, josta kreikkalaiset tuottivat papyrusniinet. 

Byblos-sanan jälkeläinen on monissa Euroopan kielissä, englannissa the Bible, saksassa Bibel, venäjässä Biblija, espanjassa Biblia jne. Viroksi se on Biibel. Sen johdannainen on suomea lukuun ottamatta kaikissa muissakin itämerensuomalaisissa kielissä. Onhan sana Biblia suomessakin tuttu etenkin vanhassa kirjakielessä.

Islamilaisten pyhän kirjan nimi Koraani tulee arabiankielisestä sanasta al-qor'an, joka tarkoittaa luentaa ja lukemista. Sanan  guir'an  lähtökohta on verbissä qara'a eli lukea ääneen.