Sana ja analyysi

Blogini nimi on sana-analyysi. Analysoidaanpa sekin sana. Alkuosa eli sana on suomea ja sillä on samaa merkitsevät vastineensa kaikissa lähimmissä sukukielissämme sekä saamessa eli lapinkielessä. 

Analyysi on lainautunut kieleemme kreikasta ja latinasta, joissa se on ollut muodossa analysis ja tarkoittanut irrottamista, hajottamista ja ongelman ratkaisemista. Analysis johtuu kreikan sanasta analyein 'irrottaa, avata'. Tämä sana on puolestaan muodostettu sanoista  ana 'auki'  ja lyein 'irrottaa'. Tutkijat ovat rekonstruoineet lyein-sanan indoeurooppalaiseksi alkumuodoksi *lew, joka olisi tarkoittanut leikkaamista ja erottamista.

Sana-analyysia sanotaan yleensä etymologiaksi. Kreikkaa ja latinaa tämäkin sana on alkuaan ja tarkoittaa sanan todellisen merkityksen osoittamista. Kreikan etymon on suomeksi 'sanan todellinen merkitys'. Tämä tule sanasta etymos 'todellinen, tosi'. Logia tarkoittaa tiedettä. 

Hokkus pokkus

Hokkus pokkus, taikuri on kautta aikojen sanonut meillä ja muuallakin maailmalla. 

Tämä vanha, kansainvälinen ilmaisu juontaa alkunsa aikaan, jolloin kristillisissä kirkoissa käytettiin latinaa. Herran Pyhää Ehtoollista jakaessaan pappi lausui sanat: "Hoc est corpus." Suomeksi sama asia sanotaan: "Tämä on ruumiini." 

Tavallinen rahvas ei tietenkään tästä latinankielisestä lauseesta mitään ymmärtänyt. Jotakin maagista siihen kuitenkin tiedettiin sisältyvän. Ja "Hoc est corpus" vääntyi monissa kielissä muotoon "Hokkus pokkus". Ja taikurit ottivat sanat omaan maagiseen käyttöönsä.

Usein Hokkus pokkus -fraasin jälkeen taikuri sanoo vielä "Piliokkus". Tämän sanonnan lähtökohta on latinan sana "Filiaque" eli "Ja Poikani".

Pääsiäinen

Pääsiäinen oli uudissana 

Suomenkielinen pääsiäisen nimi on täysin erilainen kuin esimerkiksi ruotsinkielinen. Näin on vaikka kristinusko uusine juhlineen paljolti tulikin Suomeen Ruotsin kautta. 

Jotkut etymologiset sanakirjat toteavat vain varovasti, että tämän juhlan suomenkielinen nimi luotiin kainoussyistä. 

Ruotsiksi pääsiäinen on påsk. Tämän sanan juuret ovat heprealaiperäisessä passah-juhlan nimessä. Jossain vaiheessa ruotsinkieliseen nimeen tuli tuo k. Muinaisruotsissa sana oli monikollisessa muodossa paskar. Myöhemmin sana lyheni ja sen ensimmäinen a labiaalistui. Näin  sana sai nykyisen muotonsa påsk. 

Tuo muinaisruotsalainen sana oli varmaan lainautunut myös suomen kieleen muodossa paska, mutta se oli jo varattu toiseen käyttöön eikä sitä voitu ottaa kristillisen juhlan  nimeksi. 

Keskiaikaiset kielitieteilijät, siis papit loivat uudissanan pääsiäinen. Sana saattoi viitata paastosta pääsemiseen, israelilaisten pääsemiseen Egyptin orjuudesta tai Jeesuksen pääsemiseen haudasta.

Päivä pulkassa

Päivä on pulkassa, sanotaan joskus työpäivän päätyttyä. Mikä tällainen pulkka on, jossa päivää pidetään? Yleensähän pulkka tarkoittaa jonkinlaista rekeä tai ahkiota, sellaista, jolla joulupukki tuo lahjoja. 

Tämän ilmaisun juuret vievät torppariaikaan. Torppari joutui aina vuokrasopimuksen mukaan tekemään isännälleen tietyn määrän työpäiviä eli taksvärkkipäiviä. 

Päivän pulkka oli keskeltä halkaistu puinen palikka. Kun torppari oli tehnyt tämän taksvärkkipäivän, isäntä veisti palikkaan loven niin, että se tuli molempiin puolikkaisiin todisteeksi tehdystä päivästä. Isännälle jäi palikan toinen puoli, torpparille toinen. Päivän pulkka oli siis eräänlainen kellokortin varhainen edeltäjä.